Tykkäätkö kirjoittamisesta ja onko sinulla paljon ideoita juttuaiheiksi? Työ freelance-toimittajana voi tarjota lisätuloja tai työllistää kokopäiväisesti. Näillä vinkeillä pääset alkuun journalistina.

1. Harjoittele lehtijuttujen kirjoittamista

Saatat olla aiemmin tottunut kirjoittamaan esimerkiksi juridisia, akateemisia tai teknisiä tekstejä, raportteja tai muistioita tai rennompia sometekstejä tai päiväkirjaa. Niissä kaikissa on oma tyylinsä. Nyt on aika opetella journalistinen kirjoitustyyli.

Journalistinen kieli on aina selkeää yleiskieltä, jota kenen tahansa pitäisi pystyä ymmärtämään. Kuvittele kirjoittavasi vaikka 10-vuotiaalle lapselle. Vältä kapulakieltä ja ammattitermejä, kirjoita lyhyitä lauseita ja kappaleita.

Lehtijuttujen rakenne on myös tietynlainen: tärkein asia kerrotaan heti alussa, ja teksti etenee kohti vähemmän tärkeitä yksityiskohtia. Useimmissa juttutyypeissä pitäisi olla mahdollista leikata tekstin lopusta kappaleita pois ilman, että jutun ytimen ymmärtäminen hankaloituu.

Lehtijuttu ei ole yhtä tekstipötköä, vaan se koostuu monista elementeistä: otsikosta, ingressistä, leipätekstistä, väliotsikoista, kuvateksteistä ja mahdollisista kainalojutuista ja faktalaatikoista. Nämä kaikki tekevät jutusta helposti silmäiltävän ja houkuttelevan lukijalle.

Opettele kirjoittamaan varsinkin kiinnostavia otsikoita. Hyvässä otsikossa on verbi ja/tai jonkinlainen koukku. Esimerkkejä huonosta otsikosta: ”Keväisiä ajatuksia” tai ”Vuosikokous”.

Lehtijuttuja on monia tyyppejä: uutinen, kolumni, arvio tai esittely, henkilöhaastattelu, reportaasi ja niin edelleen. Niille on ominaista erilainen tyyli ja pituus. Kartuta taitojasi pikkuhiljaa.

Nykyään monien toimittajien oletetaan myös valokuvaavan kuvat omiin lehtijuttuihinsa. Kuvaustaito ei ole aivan välttämätön, mutta se auttaa juttukeikkojen saamista. Harkitse siis myös valokuvauksen opettelua ja kameran hankintaa.

2. Kerää juttunäytteitä

Kun haluat päästä myymään lehtijuttuja tiedotusvälineisiin, sinulla täytyy olla juttunäytteitä, joilla voit osoittaa taitosi. Luonnollisesti tärkeää olisi, että juttunäytteesi on julkaistu jossakin.

Voit saada juttunäytteitä esimerkiksi kirjoittamalla omaa blogia. Sieltä on helppo linkittää. Blogin voi perustaa ilmaiseksi esimerkiksi WordPress.comiin tai Google-tilin yhteydessä olevaan Bloggeriin.

Toinen vaihtoehto on kirjoittaa lehtiin, joita tehdään vapaaehtoisvoimin. Tällaisia lehtiä ovat monet kaupunginosa-, järjestö- ja harrastuslehdet. Pohdi avoimin mielin omia yhteyksiäsi, niin potentiaalisia lehtiä löytyy varmasti.

Jos kirjoittamasi juttu on julkaistu vain printtilehdessä, eikä ollenkaan verkossa, kannattaa juttu pyytää toimituksesta itselleen pdf-tiedostona sen julkaisun jälkeen. Tallenna pdf sähköiseen arkistoosi, josta se on helppo lähettää sähköpostin liitteenä.

Toimittajaksi profiloituessa kannattaa myös miettiä, erikoistuisitko johonkin alaan. Ehkä sinulla on erikoisosaamista ammatin tai harrastuksen pohjalta? Erikoistua voi vaikka kulttuuriin, talouteen, luontoon tai politiikkaan.

3. Tarjoa juttuideoita lehtiin

No niin, olet hionut kirjoitustaitojasi ja kerännyt juttunäytteitä. Miten pääset tositoimiin?

haluatko tienata freelance-toimittajana
Freelance-toimittajilla on yleensä useita asiakkaita.

Lehtiin tarjotaan juttuideaa, ei kokonaista valmista lehtijuttua. Juttuidea käsittää luonnosmaisesti tekstin aiheen ja näkökulman ja idean siitä, ketä tai keitä juttuun voisi haastatella.

Kun sinulla on hyvä juttuidea, kannattaa tutkia lehtiä vaikka kirjastossa, ja miettiä, minkä lehden mille palstalle juttuideasi voisi sopia. Monet lehdet ovat nykypäivänä tarkkaan konseptoituja, ja samat palstat toistuvat numerosta toiseen hyvinkin samanlaisina.

Lehtien verkkosivuilta löydät toimituksen yhteystiedot. Yhteystiedot on painettu myös printtilehteen niin sanottuun apinalaatikkoon (kyllä, tämä on ihan oikea media-alan termi 😀 ), joka löytyy yleensä lehden alusta tai lopusta.

Juttuidea kannattaa lähettää sähköpostilla julkaisun tuottajalle, toimituspäällikölle, uutispäällikölle tai toimitussihteerille. Nimikkeet vaihtelevat lehdittäin.

Kerro sähköpostissasi juttuideastasi ja esittele itsesi lyhyesti. Kerro kirjoittajakokemuksestasi ja tarjoudu lähettämään tarvittaessa juttunäytteitä.

Toimituksissa ollaan kiireisiä, etkä välttämättä saa heti sähköpostiisi vastausta. Tarvittaessa viikon parin kuluttua voit ryhtyä soittelemaan juttuideasi perään. Lähetä juttuidea seuraavaan lehteen vasta, kun olet yhdestä saanut kielteisen vastauksen.

Jos toimitus kiinnostuu juttuideastasi, saatat joutua hieman työstämään sitä heidän kanssaan ennen hommiin ryhtymistä. Samoin valmista juttua usein editoidaan jonkin verran. Tähän täytyy olla valmis – lehden teko on aina ryhmätyötä eikä toimittaja ole taiteilija, jonka luomuksiin ei saisi puuttua. Iloitse saamastasi toimeksiannosta!

Vielä yksi tärkeä asia: sovi ennen jutuntekoon ryhtymistä aina palkkiosta. Suomen freelancetoimittajat ry:n sivuilta voi tutkia alan palkkiosuosituksia.

Laskutuksen voit hoitaa monella tapaa: verokortilla, laskutuspalvelun kautta niin sanottuna kevytyrittäjänä tai varsinaisen yrityksen, kuten toiminimen tai osuuskunnan kautta.

Tässä oli vain lyhyt pintaraapaisu freelance-toimittajan työhön. Lisätietoa saat näistä oppaista:

Heikki Jokinen: Vapauden valtakunta – freelance-journalistin opas

Anni Lintula & Meri Valkama: Nuoren toimittajan eloonjäämisopas

Maarit Jaakkola: Hyvä journalismi – käytännön opas kirjoittajalle

Lue myös:

Miten voitin pelkoni ja perustin oman yrityksen

9 fiksuinta vinkkiä lisätulojen käyttämiseen

Esittelystäni voit lukea, minkälaista työtä teen toimittajana

Juttupankista löydät eri lehtiin kirjoittamiani artikkeleja