fbpx

Kirjat, Oma talous, Shoppailu, Tavarat

Näin shoppailuaddikti selätti kalliin pakkomielteensä

nainen istuu ahdistuneena sohvalla ostoskassien kanssa

Jaa artikkeli!

Avis Cardella kertoo koukuttavissa muistelmissaan Spent – Memoirs of a Shopping Addict siitä, minkälaista oli himoshoppailijan elämä. Täpötäyden vaatekaapin omistaja piti kulisseja yllä, pakeni tunteitaan ja kasvatti isoa velkaa.

Cardella syntyi 1960-luvun Yhdysvalloissa vaatimattomaan perhetaustaan. Isä oli etäinen ja työskenteli teknisellä alalla. Äiti rakasti muotia, pukeutui näyttävästi ja osti säännöllisesti kotiin muotilehtiä.

Teini-ikäinen Cardella otti nuo Voguet ja Ellet raamatukseen. Uudet vaatteet olivat ystäviä tärkeämpiä.

Lukion jälkeen kirjoittaja ei keksinyt, mitä olisi voinut opiskella, ja päätyi tekemään erilaisia muotiin liittyviä töitä: hiussalongin vastaanottoapulaisena, valokuvaajan assistenttina ja niin edelleen.

Raha-asioissaan hän oli aluksi varovainen, mutta kun luottokortteja sai helpolla, hän tarttui tilaisuuteen.

Elämä täynnä muotia ja vaatteita

Poikaystävät ostivat Cardellalle myös vaatteita. Tärkeätä oli näyttää hyvältä, pitää kulissia yllä. Pitkäaikaisen liikemiespuolison kanssa Cardella tottui todella korkeaan elämäntasoon. Itsetuntoa hivelivät ystäväpiirin kehut Jil Sanderin vaatteista.

Cardella sai vähitellen töitä muotilehtien toimittajana. Samalla hän kulutti joka ikinen päivä pitkiä aikoja shoppailemassa Manhattanin tavarataloissa.

Shoppailu aiheutti hänelle fyysisiä tuntemuksia: kaupassa ollessa aistit terävöityivät, päätä huimasi, ja mielessä takoi: sinun on ostettava jotakin. Ja Cardella osti. Vähitellen uudet ostokset eivät koskaan nähneet kirkasta päivänvaloa päällä pidettyinä, vaan jäivät ostoskasseihin vaatekaapin perälle.

nainen istuu ahdistuneena sohvalla ostoskassien kanssa
Liikashoppailusta tulee vähitellen krapula.

Tunteiden pakenemista ja tyhjyyttä

Cardellan äiti kuoli nuorena yllättäen. Tätä tapahtumaa, kuten kaikkia muitakin hankalia elämänsä kysymyksiä, hän vältti kohtaamasta paeten omia tunteitaan.

Cardella oli täysin ulkoisten vaikutteiden vietävissä: muotimainokset ja -valokuvat, hänen ihailemiensa ihmisten esimerkki ja poikaystävien kehotukset heittelivät häntä suunnasta toiseen.

Sisällään Cardella koki suurta tyhjyyttä ja ahdistusta. Ystäväpiiri ja työ muodin parissa olivat pinnallisia ja raadollisia. Silti hän ajatteli koko ajan, että seuraava ostos – vaate, laukku, voide tai kenkäpari muuttaisi koko hänen elämänsä täydelliseksi. Että kaikki muuttuisi paremmaksi.

Yksin jääminen oli viimeinen tippa

Korttitalo romahti parisuhteen päättymisen jälkeen. Enää rikas puoliso ei maksanut useiden satojen dollarien arvoisia merkkivaatteita Cardellan puolesta.

Kaikkien luottokorttien limiitit alkoivat olla täynnä. Vuokria alkoi jäädä rästiin. Silti pakko ostaa oli edelleen tallella – niinpä Cardella nipisti ruoasta. Vähitellen ostosriippuvuus vaihtoi muotoaan merkkivaatteista edullisiin kosmetiikkaostoksiin ja halpaketjujen vaatteisiin.

Kun ystävä kysyi seuraksi lomamatkalle, hän ei voinut kieltäytyä, sillä olisi ollut liian noloa paljastaa, ettei siihen ole varaa. Ystäväpiirissä raha-asioista ei puhuttu.

Paraneminen alkoi siitä hetkestä, kun Cardella myönsi velkaongelmansa, ja otti yhteyttä luottokorttiyhtiöön sopiakseen maksuohjelmasta.

Ongelmaa ei otettu todesta

Tarina oli mielenkiintoinen: kirjoittaja on käynyt pitkän itsetutkisteluprosessin riippuvuudesta parantuessaan, ja hän muistelee nuorta, hukassa olevaa itseään äärimmäisen tarkkanäköisesti. Shoppailuaddiktina hän esimerkiksi muistaa kaikki tärkeisiin elämäntapahtumiin liittyvät vaatekappaleet pienimpine yksityiskohtineen.

Cardellan ihmissuhteista lukeminen oli surullista. Hän antoi itsensä olla miesten ostettavissa, omistettavissa ja kulutettavissa antamalla ostaa itselleen kalliita lahjoja. Hän eli kultaisessa häkissä kuin näyttelyesineenä. Parisuhteissa hän ei puhunut rahasta eikä turvannut omaa asemaansa, vaikka puoliso olisi ollut hyvin toimeen tuleva.

Kirjoittajan toipumista hankaloitti se, että ongelmien kulminoituessa 2000-luvun alussa shoppailuriippuvuutta ei tunnustettu vielä laajalti, pikemminkin sille naureskeltiin. Shoppailua pidettiin hyvänä tapana rentoutua, se ei voinut olla haitallista.

Haluatko saada lisää kirjavinkkejä teoksista, jotka kannustavat tiedostamaan paremmin omaa kulutuskäyttäytymistä? Lataa 25 kirjan vinkkilista! Mukana sekä suomen- että englanninkielisiä teoksia ja lyhyet esittelyt.

Miten vakava ongelma shoppailuriippuvuus on Suomessa mielestäsi? Kerro kommenteissa! 😀

spent - miten päästä eroon shoppailuriippuvuudesta

Avis Cardella: Spent – Memoirs of a Shopping Addict. 2010. Little, Brown and Company.


Shoppailuriippuvuuden aiheuttama velkataakka voi olla esimerkki taloudellisesta kriisistä, joka vaatii ratketakseen tiukkaa kulukuuria ja mahdollisesti lisäansioiden hankkimista. Kulujen suitsimiseksi on hyvä omaksua keinot siihen, miten säästää rahaa mahdollisimman monella eri elämän osa-alueella.

Sentinvenyttäjän ideapankki -e-kirjasta löydät roiman kokoelman säästövinkkejä pienellä rahalla elämiseen. Kun onnistut pienentämään arjen menojasi, saat vähitellen pienennettyä velkojasi ja huojentuneisuus valtaa mielen. Lue e-kirjasta lisää täältä!:

Sentinvenyttäjän ideapankki – 365 säästövinkkiä arjen talouteen

Lue myös:

Näin aloitat shoppailulakon – 5 askelta mielenrauhaan

Hyvästit pikamuodille – pidennä vaatteittesi käyttöikää

Kehopositiivisuus on osa hyvää oman talouden hoitoa

Tämä kirjaesittely on uudelleenjulkaisu pienin muutoksin oman Rikasta elämää -blogini postauksesta.

Jaa artikkeli!

2 comments on “Näin shoppailuaddikti selätti kalliin pakkomielteensä

Itse en ole koskaan ollut himoshoppailija, joten on kiva lukea muiden syistä ja oppia ymmärtämään ihmisiä paremmin.

Reply
Veera Saloheimo

Joo, ihmismieli on ihmeellinen ja tämä himoshoppailu on käsittääkseni vain yleistymässä!

Vastaa

Lataa maksuton kirjavinkkilista
Follow

Palautetta blogista

9 fiksuinta vinkkiä lisätulojen käyttämiseen

”Hyviä vinkkejä myös kokeneemmalle säästäjälle, säästäminen ei ole pelkästään kaikesta luopumista, kurjuuden maksimointia ja suurimman tuoton metsästystä. Joskus voi palkita myös itseään eikä pelkästään arvo-osuustiliä. ”

Näin aloitat shoppailulakon – 5 askelta mielenrauhaan

”Erinomaisia pointteja. Kunnon säästäjä menee kauppaan vain listan kanssa, ei kiertele kauppakeskuksissa ja maksaa käteisellä rahalla, jolloin heräteostokset minimoidaan. Suurelle osalle tylsää elämää, mutta tällä tavoin varallisuus kasvaa – jää enemmän säästöön ja osakkeisiin. ”

Tomi Salo, Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen